Herään aamulla iPhonen vakioherätysääneen klo 5.00. Torkutan kerran ja nousen lopulta sängystä 5.15. Kävelen bussipysäkille, vaihdan junaan ja ehdin 6.25 lähtevään junaan kohti Helsinkiä. Juon kahvia, teen ehkä vähän töitä tai opiskelen – ja saavun toimistolle ennen yhdeksää.
Turun ja Helsingin välinen työmatkaliikenne on todellisuutta monelle suomalaiselle. Samalla se on mahdollista lähinnä niille, joilla on joustava työ, riittävästi jaksamista ja varaa matkustaa.
On selvää, että lyhyempi työmatka tarkoittaisi henkilökohtaisesti lisää aikaa ilman, että pitäisi muuttaa lähemmäs. Mutta mitä lyhyempi työmatka tarkoittaisi suomalaisille työmarkkinoille?
Jos Turun, Tampereen ja Helsingin välillä pääsisi kulkemaan noin tunnissa ja myös Turku–Tampere-väli nopeutuisi, se yhdistäisi kolme suurinta työmarkkina-aluetta toisiinsa siten, että yli kaksi miljoonaa ihmistä voisi liikkua, työskennellä ja opiskella yli kaupunkirajojen. Tämä olisi tekninen, sosiaalinen ja taloudellinen harppaus.
Nopeat yhteydet toisivat mukanaan uudenlaista valinnanvapautta: työntekijät voisivat asua siellä, missä asuminen on kohtuuhintaisempaa tai elämäntilanteeseen sopivampaa, mutta silti työskennellä suurissa kaupungeissa. Se helpottaisi yritysten mahdollisuuksia saada osaajia ja lisätä sijoittumismahdollisuuksia. Maaseudulle se toisi elinvoimaa, kun työ ja elämä eivät olisi enää sidottuja maantieteellisesti kapeaan alueeseen samalla tavalla kuin nyt – edellyttäen toki toimivaa lähijunaliikennettä nopeiden yhteyksien rinnalle. Raideliikenteen kehittäminen on myös ympäristölle hyväksi, sillä se vähentäisi päästöjä, ruuhkia ja tarvetta yksityisautoiluun erityisesti työmatkaliikenteessä.
Tunnin juna (nykyisin Länsirata) ei ole vain Turun ja Helsingin välinen ratahanke, joka nopeuttaisi työmatkoja. Sen pitäisi olla prioriteettilistan ykkösinvestointi koko Etelä-Suomen kilpailukykyyn, ilmastotavoitteisiin ja alueelliseen tasa-arvoon. Päätös Länsiradasta ei ole vain liikenneratkaisu – se on valinta siitä, minkälaista Suomea haluamme rakentaa: saavutettavaa, tasa-arvoista ja kestävää.
Aada Uhlgrén
Viestinnän asiantuntija
Aada Uhlgrén 
Jätä kommentti