Työllisistä osa-aikaisia oli vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä 475 000, mikä tarkoittaa 18,0 % kaikista työllisistä. Osa-aikatyöllisistä 122 000 eli 25,6 % teki osa-aikatyötä siksi, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Lisäksi vastentahtoisten osa-aikatyöntekijöiden osuus Suomessa oli kirkkaasti Pohjoismaiden korkein, jopa 26,20% vuonna 2023.
Osa-aikatyön käyttö korostuu erityisesti naisvaltaisilla matalasti palkatuilla aloilla ja on yksi syy lisäämään palkkaköyhyyttä Suomessa sekä siirtämään työntekijöitä sosiaaliturvan piiriin.
Miksi sitten vastentahtoisesti osa-aikaisille ei anneta lisää tunteja? Työnantajille suurin syy osa-aikatyön käytölle kyselytutkimusten mukaan on sen kannattavuus- ja kustannushyödyt sekä työvoiman tarpeen vaihtelu joko päivittäin, kausittain tai sesongeittain. Selkeämmin sanottuna, työnantajat palkkaavat mieluummin osa-aikaisia työntekijöitä, sillä heille voidaan tarjota lisäveloituksetta lisätöitä maksullisten ylitöiden sijasta. Osa-aikaiset työntekijät ovat myös vähemmän aikaa lomilla, heillä on pienemmät lomarahat sekä muut työsuhde-edut ja näin tulevat yleensä kokonaisuudessaan työnantajalle halvemmaksi.
Yksityisillä palvelualoilla osa-aikatyön tekeminen tuntuu olevan niin normaalia, että työntekijät hädin tuskin tietävät olevansa osa-aikatöissä, sillä ovat vain muutamien viikkotuntien päässä kokoaikaisen työsuhteen määritelmästä. Jopa Eezy mainosti minulle toukokuussa Stockmannin vuoropäällikön paikkaa ”kokoaikaisena ja vakituisena”, vaikka se olikin todellisuudessa 90h/3vko.
Voisi ajatella, että teoriassa osa-aikatyöntekijän olisi helppoa ottaa vastaan töitä muilta yrityksiltä. Todellisuudessa onkin vaikeaa sovittaa yhteen kahden tai useamman osa-aikatyön aikataulut – vielä niin että joskus olisi aikaa lepopäivälle. Vastentahtoisen osa-aikatyön lisääntymisestä kiittääkin yrityksen kassa, mutta samalla heikentää merkittävästi työntekijän elämänlaatua.
Aada Uhlgrén 
Jätä kommentti